Suoritatko unelmaelämääsi?

Elluyellow ja auringonkukat
Elluyellow ja auringonkukat

”Unelmia ei voi suorittaa. Ne puhalletaan ilmaan kuin höyhen, ja sen jälkeen opetellaan luottamusta, kärsivällisyyttä ja innokasta odotusta. Jokainen uusi päivä on mahdollisuus jollekin ihanalle muutokselle.”

Hidasta elämää – Unelmakortti


Tämä viikko ollaan uudella @elisaluomaranta Instagram-tililläni , jossa keskitytään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, pohdiskeltu hyvinvoinnin suorittamista. Sitä, miten helppoa on suorittaa niin syömistä kuin liikuntaakin – ja kuinka suorittaminen viekään molemmista ilon!

Jos teema kiinnostaa, kurkkaa tililtä tämän viikon postaukset <3 (….ja viime viikon teemana oli muuten mindfulness, josta tykättiin myös paljon <3)

Elluyellow hedelmät retrokulhoissa


Päätetään tämä hyvinvoinnin suorittamisen viikko yhteen viime vuosina selvästi lisääntyneeseen hyvinvoinnin haasteeseen. Nimittäin unelmien suorittamiseen.


Unelmoinnin varjopuoli


Mun mielestä on ihanaa, miten paljon enemmän nykyään puhutaan unelmoinnista – niin pienistä kuin isoistakin unelmista. Puhutaan paljon rohkeudesta tehdä oikeita tekoja, jotka vievät kohti unelmaelämää. Puhutaan arvojen mukaisesta elämästä.


Ihania juttuja kaikki <3


Kuitenkin väitän, että tähän unelmaelämän suorittamiseen väsyy tällä hetkellä moni. 


Moni väsyy tavoittelemaan aina jotain hienompaa, makeempaa ja siistimpää. Moni väsyy kadehtimaan toisten unelmaelämää. Moni väsyy siihen, että koskaan just nyt ei oo hyvä, vaan aina siintää seuraava ”unelmatavoite” jo mielessä.


Itse sain kipeän muistutuksen universumilta tästä tänä viikonloppuna.

Elluyellow ja auringonkukat

Kun universumi painaa jarrua unelmaelämän suorittajan puolesta


Kuten oon teille Instagramin puolella kertonut, oon ottamassa nyt sen kuuluisan ”hypyn” kohti tämän hetken unelmaani ja ryhtymässä viikon kuluttua 100% yrittäjäksi. (Avaan tulevissa postauksissa enemmän sitä, millainen hiljalleen varmistuva hyppy tämä minun kohdallani on ollut <3)


Toissapäivänä olin aikast kireänä. Minulla oli vapaapäivä leipätöistäni ja suoritin pian alkavan unelmaelämäni to do -listaa: sähköposteja, tarjouksia ja laskutuksia. Uuden koneen hankintaa ja verkostotapaamisia.

Jossain takaraivossa tulin kyllä tietoiseksi, että voisi olla rauhallisempikin tapa tehdä tätä kaikkea… 
Mutta en kuunnellut tuota ääntä.

Ja sitten, nostaessani nopeasti laukkuani lattialta kiirehtiessäni paikasta A paikkaan B, päässäni – tai tarkemmin ottaen niskassani  – kirjaimellisesti napsahti.


Hartiaseutuni lihaksisto heitti sellaisen jumin päälle, jota lapsena kutsuimme ”torticolliksiksi” (latinaa ja tarkoittaa kieroa kaulaa). Tuntui kuin joku painaisi jatkuvasti isolla nyrkillä miltei täysillä lapaluideni väliin.


Tämä jumi sai minut hidastamaan viikonloppuni tahdin lähes etanavauhtiin. Tämä jumi miettimään ensi viikon to do -listoja uusin silmin. Tämä jumi sai ennen kaikkea miettimään juuri alkavaa ”unelmaelämääni” taas pikkusen uusin silmin.

Keltainen keittiö


Ei ole eka kerta, kun mut pysäytetään tällee vähän kovemmin, kun en pienemmästä usko……. Alaselkäni on usein se kehoni viisain kohta, joka ilmoittaa kivulla ensimmäisenä, jos rouvalla meinaa olla liian kova tahti unelmaelämän suorittamisessa.

Yksi parhaimpia sanontoja, joita olen kuullut tässä toipuvana suorittajana, onkin:

”Kehon viisain kohta on se, joka ensimmäisenä pettää.”

Tuntematon

Keho ja mieli ovatkin yhdessä aikamoisen viisas kokonaisuus. Kun mieli suorittaa unelmia liian kovaa, voikin kehossa tuntua ensimmäinen selkeä jarrutuksen tarve. Sitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Elluyellow ja auringonkukat

Muisto lapsuuden isosta unelmasta

Muistan myös, miten torticollis yllätti minut jo 5-vuotiaana unelmoidessani tosi kovasti.

Tuolloin hartaiden unelmieni kohteena oli pinkki balettimekko, jota toivoin kovasti vanhempieni tuovan tuliaisena ulkomaan matkaltaan.

Päivää ennen vanhempieni kotiintulon päivää torticollis iski myös tähän pieneen unelmoijaan. Nukuin levottomasti kahdeksan tyynyn kanssa tuettuna ja mietin, toteutuukohan unelmani.

Seuraavana aamuna heräsin, kun äitini tuli viereeni tarkistamaan vointiani – balettimekko käsissään… <3

Elluyellow ja Frenchic kalkkimaalit


Koetko sinä joskus suorittaneesi unelmaelämää? <3 Mikä on sun ”pinkki balettimekko” just nyt?

Puhalla unelmasi ilmaan ja nautiskele hitaasti askel kerrallaan sen toteutumista kohti <3

Iloa ja aurinkoa touko-kesäkuun vaihteeseen toivottaen,

Ellu


Jaa:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp